Esikäynti suolistoleikkaukseen tulevalle
Kävin maanantaina
TAYS:lla niin sanotulla esikäynnillä. Käynti ei virallisesti ole
ensimmäinen käynti koskien leikkausta, mutta tässä tapaamisessa käsitellään nimenomaan leikkaukseen liittyviä asioita. Käynnin yhteydessä tapasin avannehoitajan,
hoitajan ja kirurgin. Kaiken kaikkiaan aikaa meni koko käynnillä
vähän vajaa kolme tuntia.
Esitteitä mitä sain ensikäynnillä mukaani |
Avannehoitajan tapaaminen
Avannehoitajan
kanssa käytiin läpi mitä leikkauksessa leikataan ja millaiset
avanteet tässä kolmivaiheisessa leikkauksessa tulee. Tutustuimme
avannepussiin, jota tulen käyttämään tämän ensimmäisen
avanteen kohdalla. Katsoimme videon pussin vaihdosta. Videolla
näytettiin pussin vaihto mutta ei tyhjennystä. Se on vielä
mysteeri kuinka se tyhjennys tehdään. Itse olisin halunnut
kaunistelemattoman version tapahtumasta, mutta näitä käydään
vielä läpi siten leikkauksen jälkeen. Toinen avanne on erilainen
joten se vaatii erilaiset välineet ja varmaan hoidetaankin eri
tavalla, joten siihen emme käyttäneet sen enempää aikaa. Palaamme
asiaan kunhan on sen aika.
(Edit 17.2.2020) Ilmeisesti lenkkiaventeessa on samat tuotteet ja hoito on samanlaista. Coloplastin sivuilta katsoin hyviä videoita liittyen vaihtoon ja tyhjennykseen. Tässä linkki: Ohutsuoliavanteen hoito
(Edit 17.2.2020) Ilmeisesti lenkkiaventeessa on samat tuotteet ja hoito on samanlaista. Coloplastin sivuilta katsoin hyviä videoita liittyen vaihtoon ja tyhjennykseen. Tässä linkki: Ohutsuoliavanteen hoito
Avannehoitaja kertoi
myös yleisesti asioista ja siitä, että avanne ei ole este
harrastamiselle, työssäkäymiselle, intiimi asioille, uimiselle
jne. Eli avanteen kanssa pystyy tekemään mitä vaan. PAITSI
käyttämään niitä mun lempi housuja. Eli piirrettiin siis
avanteelle paikka. Paikkaa ei suinkaan saa itse päättää, vaan se
määräytyy sen mukaan missä iho on tasainen ja ei tule ihopoimua
kun kumartuu. Sitä ei myöskään voi laittaa kovin korkealle. Ja
juuri siihen avanteen suulle sattuu osumaan nyt sopivasti lempi
farkkujen vyötärön kohta. Täytyy siis lähteä housu ostoksille,
kunhan on toipunut. Sain mukaani tussin millä pidän merkatun kohdan
mustattuna leikkaukseen asti.
Avanteen paikka merkittiin ensikäynnillä |
Hoitajan tapaaminen
Hoitajan kanssa
juteltiin mun fiiliksistä jonkin verran. Ehkä olisin voinut tässä
alussa haluta jutella enemmänkin ihan vaan kaikesta tästä
sairastamisesta ja tulevasta. Sillä se arki leikkauksen jälkeen on
se mikä mua mietityttää, huolestuttaa…
Hoitaja mittasi
jalkani ja antoi tukisukat kotiin mukaan, jotka laitan sitten
leikkauspäivän aamuna varhain jalkaan. Mitattin verenpaine. Sain
mukaani myös kolme purkkia hiilihydraattijuomaa, joista kaksi on
tarkoitus juoda leikkausta edeltävänä iltana ja kolmas sitten
kahta tuntia ennen kuin pitää olla sairaalassa. Sairaalassa
tarvitsee olla tiistaina klo 7. Syömättä pitää olla edellis
illasta lähtien.
Käytiin läpi myös
verikokeiden tulokset, ravitsemusasioita, mihin tulen
leikkauspäivänä, mitä tavaroita voin ottaa mukaan, kenelle
soitetaan leikkauksen jälkeen ja mistä numerosta omaiset voi
kysellä vointia. Perjantaina pitää käydä vielä verikokeessa
veripankkia varten, mutta muuten oli kaikki asiat sitten kunnossa.
Kirurgin tapaaminen
Kirurgi jonka
tapasin, ei ollut leikkaava kirurgi. Mutta tämä oli sama kirurgi
jonka tapasin silloin aiemmin tammikuussa, kun leikkausta lähdettiin
suunnittelemaan. Oli kiva, että oli ”tuttu” kirurgi, niin ei
tarvinnut puhua jo puhuttuja asioita uudestaan. Hän sanoi, että
toipumisen kannalta hyviä asioita on se, että olen hoikka, en syö
tällä hetkellä kortisonia, en tupakoi ja veriarvot oli hyvät.
Ainoa varjo tässä on nyt se, että koko viikon on ollut kurkku
todella kipeä. Se ei itsessään ole este, mutta jos se tästä
muuttu kunnon flunssaksi tai nousee kuume, niin sitten leikkausta
täytyy siirtää. Toivon, että pysyn tässä terveenä, sillä nyt
on paras aika tälle leikkaukselle, ottaen muun elämän huomioon.
Sovittiin, että soitan perjantaina mikä on vointi ja katsotaan
sitten mikä on tilanne.
Fiilikset on tällä
hetkellä melko mietteliäät. Ajatukset on enemmänkin siellä
toipumisajassa, eikä leikkauksessa. Uskon leikkauksen menevän ihan
hyvin. Kivut mietityttää jonkin verran. Mutta eniten mietin sitä
arkea sitten kotona leikkauksen jälkeen; kuinka kivuissa siellä
olen, jos olen. Mitä jaksan tehdä ja kuinka pian. Kotiasioista tai
lapsista ei kuitenkaan tarvitse onneksi kantaa huolta, lasten mummit
ovat läsnä silloin kun puoliso ei ole kotona. Nyt vaan hoidetaan tää viikko alta pois ja äkkiä...huoh......
Naurattaa nää mun
kuvat näissä blogi teksteissä :D Laatu on mitä on..mutta
toisaalta, en onneksi tee mitään sisustusblogia :D
Niin ja hei, tuolla terveyskylän vatsatalon sivuilla on paljon kaikkea infoa liittyen aiheeseen, ja sen ympärille! Linkki alla!
Vatsatalo
Kommentit
Lähetä kommentti