Raskaus, Colitis Ulcerosa ja kortisoni

Paljon puhutaan raskaudesta suolitaudin kanssa sekä kortisonikuurista sen yhteydessä. Raskaudet tulisi ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, että ei olisi akuuttia päällä. Omalla kohdalla tällainen ajankohta olisi ollut mahdotonta, sillä itselläni akuutti on ollut vähän väliä päällä kaikki nämä vuodet tai olen ollut kortisonikuurilla. Paljon on myös alueellisia eroja siinä, että suoritetaanko raskauden aikana normaalia useampia seurantoja, jos sairastat colitis ulcerosaa.

<3

Raskaus

Mulla on kaksi lasta. Esikoinen syntyi 9/16 ja kuopus 12/18. Kumpikin raskaus sai alkunsa, kun oli akuutti päällä. Esikoisen kohdalla raskaus vaikutti suotuisasti suolitautiin ja 2/3 raskausajasta voin todella hyvin. Viimeisellä kolmanneksella akuutti kuitenkin puski läpi ja söin yhdeksän viikkoa kortisonia, joka loppui kahta viikkoa ennen synnytystä. Ensimmäisessä raskaudessa minulla oli yksi ylimääräinen ultra viikon 32 tienoilla. Ilman kortisonikuuria raskaudesta olisi ollut vain normaalit seurannat.

Kun toinen raskaus sai alkunsa niin minulla oli silloinkin akuutti päällä ja olin jo siinä vaiheessa kortisonikuurilla. Kuuria laskettiin normaalisti tiputtamalla 5mg viikon välein. Ensimmäisellä yrityksellä päästiin 10mg viikkoannostukseen kunnes oireet taas alkoivat, seuraavalla viikolla olikin jo täys akuutti päällä joten annostus nostettiin takaisin 40mg. Söin sillä annostuksella pari viikkoa eikä oireet lieventyneet lainkaan. Raskausviikkoja oli 8-9 kunnes jouduin osastolle ja sain iv-kortisonia. Sairaalassa olin kolme päivää ja lähdin kanyylin kanssa kotiin ja kävin sitten vielä seuraavat kolme päivää poliklinikalla ottamassa kortisonia ja napapiikin. Vieläkään oireet eivät helpottaneet. Suun kautta otettavaa kortisonia syötiin korkeimmalla annostuksella vielä kaksi viikkoa ennen kuin akuutti taittui. Aloitettiin kortisonin lasku normaalisti. Taas 10mg kohdalla oireet palasivat. Päädyttiin siihen, että pidetään annostus 20mg koko raskauden ajan, eikä edes yritetä purkaa sitä pois. Olin tyytyväinen tähän ratkaisuun. Tässä vaiheessa väläytettiin myös sitä mahdollisuutta, että leikataan paksusuoli kesken raskauden pois. Se jännitti liikaa siinä vaiheessa, joten onneksi pärjäsin kortisonilla koko raskauden ajan.

Ensimmäinen raskaus yhdeksännelllä kuulla. (Pahoittelut kuvan laadusa...)

Ylimääräiset raskaudenseurannat

Kortisoni voi aiheuttaa sikiössä pienikasvuisuutta ja tätä toista raskautta seurattiinkin TAYS:n äitiyspolilla kerran kuussa. Alkuun käyntejä oli kerran kuussa mutta raskauden edetessä välit tihentyivät. Ja viimeisillä viikoilla kävin kerran viikossa ultrassa. Kuopus oli alusta asti kovin pieni, ja hänen kehitystä seurattiin tarkkaan, että jos hän ei kasva kohdussa tarpeeksi, niin sitten on parempi ottaa ulkopuolelle kasvamaan. Näin ei kuitenkaan tarvinnut tehdä sillä kasvua oli koko ajan, vaikkakin vähäistä.

Moni toivoo, että ”pääsisi” ylimääräisiin ultriin. Mutta omalla kohdallani niistä tuli rasite. En ollut alkuun käynneistä huolissani, mutta kun käynnit lisääntyivät, niin sitä mukaa huoleni kasvoi. Joten loppuajasta koin käynnit lähinnä stressaavina. Loppujen lopuksi on toki hyvä asia, että raskautta seurataan tarkempaan jos siihen on aihetta.

Kortisonista johtuva raskauden aikainen diabetes

Sairaalassa osastolla ollessa huomattiin, että sokerit olivat koholla johtuen kortisonista. Joten myös sokeriseuranta oli kerran kuussa ultra käyntien yhteydessä. Tätä sokereiden nousua ei oltu huomattu neuvolan kautta suoritettavassa sokerirasituskokeessa, sillä otin kortisonin aina aamuisin ja kortisonin nousu ei ollut ehtinyt vielä siinä vaiheessa tapahtua. Mutta hyvä, että tämä huomattiin sairaalassa ja sain siihenkin sitten lääkityksen koko raskauden ajaksi. Kumpaakin asiaa siis seurattiin. Kortisonista johtuvaa diabetesta ei pysty ruokavaliolla hoitamaan. Alkuun sain kerran päivässä pistettävän insuliinin mutta myöhemmin rinnalle tuli myös aterian yhteydessä pistettävä insuliini. Siitä huolimatta sokereita oli vaikea saada hyvälle tasolle ja insuliiniannosta säädettiin tiuhaan.

Toinen raskaus kahdeksannella kuulla

Synnytys

Esikoisen synnytys alkoi itsestään supistuksilla viisi päivää ennen laskettua aikaa. Synnytys kesti ihan ”normaalin” verran, näin sanottiin. Synnytys oli normaali eikä colitis ulcerosa aiheuttanut mitään erikois toimenpiteitä asiaan. Otin haluamani kivunlievitykset ja kaikki sujui hyvin. Esikoinen painoi hieman yli 3500g ja oli 50cm pitkä, eli kaikin puolin normaalin kokoinen vauva.

Kuopuksen synnytys alkoi vesien menolla kotona kahta viikkoa ennen laskettua aikaa. Tässäkin tapauksessa synnytys eteni normaalisti ja muutenkin koko prosessi meni lähes samalla kaavalla kuin esikoisen kanssa. Ainoa ero oli, että ns. pahimmassa vaiheessa sain extra kortisonia suoneen. Sitä annettiin vielä kahdesti synnytyksen jälkeen tietyn väliajoin. Kuopus oli syntyessään 2600g ja 46cm, eli hän oli kovin pieni verrattuna esikoiseen. Pieni mutta terve.

Kummankin synnytyksen jälkeen jouduin olemaan sairaalassa kolme yötä, tähän oli syynä colitis ulcerosa. Eli vaikka synnytykset menivät hyvin eikä tullut mitään komplikaatioita niin jostain syystä vointiani haluttiin tarkkailla normaalia pidempään.

Kummatkin lapset ovat terveitä. Esikoinen kasvaa ihan keskikäyrällä, kuopus oli syntyessä -2 ja -3 käyrän välissä ja on sieltä kirinyt nyt vuoden ikään mennessä -1 ja -2 käyrän väliin. Colitis ulcerosa ei itsessään aiheuttanut mitään ongelmia, ainoastaan akuutista johtuva kortisonin syöminen toi lisäseurannat toisessa raskaudessa, raskauden aikaisen diabeteksen ja pienen vauvan. <3