Ensimmäiseen suolistoleikkaukseen aamulla klo 7


Leikkausta edeltävä ilta, valmistelut 

Huomenna aamusta on sitten ensimmäinen leikkaus kolmesta. Nyt jännittää.. Tähän päivään ei liittynyt kauheasti mitään erityistä valmistelua. Lounaalla sai syödä ihan normaalisti, söin minestronekeittoa. Päivällisellä piti syödä jotain kevyttä/helppoa; söin kaurapuuroa. Viikko sitten piti jättää pois siemenet, pähkinät ja sitrushedelmät. Nyt illalla piti juoda kaksi hiilihydraattijuomaa, jotka sain ensikäynnillä mukaani ja klo 24 jälkeen ei saa nauttia enään mitään. Hiilihydraattijuoma maistui ihan tyhjennysaineelle…..kylmät väreet meni juodessa. Tähän operaatioon ei kuulu suolen tyhjennystä laisinkaan. Onneksi. 
Klo 5 pitää nousta juomaan kolmas hiilihydraattijuoma ja samalla laitan tukisukat jalkaan jotka sain sairaalasta myös silloin ensikäynnillä mukaani. Tukisukat ovat pitkät, valkoiset ja kireät sukat. Sukkien tarkoitus on siis puristaa ja estää veritulppia. Minulle sanottiin, että sukkien pukemiseen kannattaa varata aikaa. Ilmeisesti niitä on vähän vaikea pukea. Sukat ylettyvät minulla ihan reisitaipeseen asti ja niissä on päkiän kohdalla aukot, josta sitten heräämössä hoitajat käyvät kokeilemassa lämpötilaa. Laitan näiden sukkien päälle ihan normaalisti omat sukat. Suihkussa piti käydä edellisenä iltana niin, että leikkausalue pestään erityisen hyvin, varsinkin napa. Saunassa olisi saanut käydä. Kynsilakat ja korut tuli poistaa ja päälle on laitettava puhtaat vaatteet sekä sänkyyn laitettava puhtaat lakanat yötä varten.

Hiilihydraattijuoma jonka sain sairaalasta


Sairaalakassi

Pakkasin sairaalakassiin ihan normaaleita hygieniatuotteita, alusvaatteita, sukkia ja villasukat. Tietysti mukaan tulee myös laturi puhelimeen ja kuullokkeet. Sairaalassa ei kannata yöpyä myöskään ilma korvatulppia. Ja koska kärsin unettomuudesta ja uni on mulle muutenkin tärkeä juttu, niin pakkaan mukaan myös oman tyynyt. Kysyin tätä ensikäynnin yhteydessä, että voinko ottaa oman tyynyn mukaan. Onneksi se onnistui. Sitten pakkasin mukana oman shampoon ja hoitoaineen, ihan siitä syystä, että tuntuu edes vähän ”omalta” se oleminen siellä osastolla. Yhden lehden pakkasin mukaan, mutta en usko, että ensimmäisten päivien aikana jaksan tehdä yhtään mitään. Käytän silmälaseja tai piilareita, joten piilarit pakkasin laukkuun ja lasit pistän aamulla lähteissä päähän.



Fiilikset

Koko päivän on itkettänyt. Varmaan lähinnä itkettää se, että oon mun lapsista erossa. Nuorin on vasta vuoden ja vanhempi kolme. Ikävä tulee olemaan molemminpuolista… Ja tietty myös jännittää, koska mua ei oo ikinä leikattu tai nukutettu. Oon yrittänyt tässä vaan muistuttaa itseäni siitä, että mikä on tilanne, miksi tämä tehdään ja kuinka on tarkoitus kuitenkin parantaa elämän laatua. Yritän muistaa, että varhainen liikkumaan lähtö edesauttaa toipumista eikä pidä jäädä vaan sänkyyn makaamaan.

Lapsia en halua sairaalaan käymään niin kauan kun en oo ”normaali”. Voi olla, että nuorimmaisen ei ehkä kannata tulla ollenkaan, kun en voi sylissä kuitenkaan pitää… Ja ne ensimmäiset päivät saattavat olla muutenkin hieman tokkuraisia, niin parempi sitten vaan keskittyä oleelliseen.

Laitoin vaateet valmiiksi millä lähden aamulla sairaalaan ja nyt pitikin miettiä, että mitkä housut sitten sopivat avanteen kanssa, sillä en tulekaan ilman sitä enään kotiin....outoa...liian moni asia mietityttää ja niin paljon yritän olla miettimättä...
 Väsyttääkin, pitäis mennä nukkumaan, mutta jostain syystä en halua…….huoh...toivottavasti kaikki menee hyvin….

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Avanteen sulku ja j-pussin käyttöönotto

Miltä avanne näyttää?

Leikkauspäivä, paksusuoli veks!