J-pussi leikkaus

Nyt on kolmiosaisen j-pussi leikkauksen toinen vaihe tehty ja j-pussi rakennettiin vajaa kolme viikkoa sitten. Ensimmäinen vaihe oli tammikuussa, jolloin poistettiin paksusuoli.

Leikkauspäivänä oli samat rutiinit kuin ensimmäisessäkin leikkauksessa; aamulla hiilihydraattijuoma (ei muuta ravintoa) ja tukisukat jalkaan. Sairaalalla leikkausvaatteet päälle ja omat tavarat sekä vaatteet säkkiin, silmälasit saa jäädä päähän. Edeltävä leikkaus venyi, joten jouduin odottelemaan leikkaukseen pääsyä melko kauan, mutta otinpa siinä sitten torkut odotellessa. Tähänkään leikkaukseen ei tarvinnut tehdä tyhjennystä, mikä oli positiivista. Salissa jännitys sai vallan, kun ei esilääkityksestä tuntunut olevan enää apua, mutta heti kanyylin laiton jälkeen sain lisää lääkettä ja melko pian oli taas huoleton olo. 

Seuraava muistikuva on heräämöstä, jossa on kyllä niin hyvä olla! Siellä on lämmin ja ei kivut vaivaa, sen kun pötköttelee menemään vaan :) Osastolle siirrettiin puoli yhdeksän aikaan illalla. Leikkaus valmisteluineen oli kestänyt noin neljä tuntia. Osastolla sain puoli kymmenen aikaan mehukeittoa, mehua, jogurttia ja nutridrinkin. Avanne alkoi myös heti toimimaan. Olo oli oikein hyvä siinä vaiheessa.

Kolmen aikaan yöllä kivut alkoi hiipimään. Puoli kuudelta aamulla kivut oli jo sietämättömät. Kunhan päivystävä lääkäri saatiin luurin päähän parin tunnin päästä niin sain lisää lääkettä. Se ensimmäinen leikkauksen jälkeinen päivä menikin sitten oikein mukavasti, tosin liikkeelle en sinä päivänä päässyt, sen verran rankka yö oli ollut.

Toisena yönä kävi sitten sellainen juttu, että epiduraalin lääkeannostuksen noston johdosta vasen jalka lakkasi toimimasta. En pystynyt sitä lainkaan liikuttamaan. Joskus voi kuullemma niin käydä. Päivällä kävi fysioterapeutti jumppaamassa jalkaa ja näytti mitä liikkeitä voin itse tehdä. Päätettiin kuitenkin, että lasketaan kipulääkkeen määrää epiduraalissa ja pyritään hoitamaan kipua muilla tavoin. Pikkuhiljaa tunto palasi jalkaan ja vuorokauden sisään jalka oli taas normaalin oloinen. Hoitajat oli kyllä ihan super hyviä! Aina reagoi asioihin nopeasti ja pidettiin huolta, että sen puolesta oli kyllä tosi hyvä meininki!

Ei hullumpi aamupala ollenkaan!

Mä olin etukäteen päättänyt, että juon paljon ja liikun niin paljon kun jaksan, ne on asiat mitkä edistää toipumista. Pääsin nestetipasta eroon melko pian, sillä join melkein viisi litraa nesteitä päivässä, epiduraali purettiin kolmantena päivänä pois, eli siitäkin telineestä pääsin eroon ja sitten kun ei oo epiduraalia, niin sitten pääsee myös katetrista eroon. Kaikki toiminnot helpottuu kun ei ole ylimääräisiä piuhoja tiellä. Aluksi jalat on tosi turvoksissa varpaista lähtien. Maha on kauttaaltaan turvonnut ja kosketusarka. Toipuminen ottaa kuitenkin yllättävän käänteen kolmannen päivän jälkeen. Ensimmäiset päivät on tosi vaikeita ja liikkuminen hidasta, mutta sitten se alkaa sujuun. Vatsan ja jalkojen turvostus häviää silmissä ja kivut vähenee. Alkuun se kävely on niin varovaista ja tulee käveltyä vähän kumarassa, niin selkä kipeytyy sitä. Hyvään ryhtiin kannattaa kiinnittää heti alkuun huomioo kävellessä, koittaa kävellä niin suorassa kun vaan pystyy.

Avanteen hoitaminen meni rutiinilla jo sairaalassa. Tuo lenkkiavanne on kuitenkin vähän haasteellisempi kuin pääteavanne. Lenkkiavanteessa on niin sanotusti kaksi piippua. Tästä alemmasta reijästä vuotaa nestettä melki kokoajan, joten ihon ehjänä pitäminen on vaikeaa. Aluksi mulla oli siinä tasainen sidos, joka ei pitänyt. Ohivuotoja tuli ja ei voinut yhtään luottaa sen pitävyyteen. Vaihdoin pehmeään kuperaan sidokseen reilu viikon jälkeen ja se on ollut nyt hyvä. Avanteen ympärillä olevat tikit on tosi kivuliaat ja iho on monesta kohtaa rikki. Kunhan tikit on sulaneet (ottaa noin kuusi viikkoa) ja turvotus laskenut avanteesta, niin sitten sen kanssa on varmaan taas ihan hyvä ja huoleton olla. Avanne toimii myös todella vilkkaasti. Otan aamulla yhden mitallisen Vi-siblin rakeita mehun joukossa ja toisen kerran iltapäivällä, niin se auttaa huomattavasti. Yötä vasten otan yhden Lopexin, joka hidastaa suolen toimintaa. Näitä kumpaakin lääkäri määräsi reseptillä jo ensimmäisen leikkauksen jälkeen. Silloin en kokenut näitä tarvitsevani, mutta nyt avanteen toiminta oli häiritsevän vilkasta.
Nää ekat viikot on hankalia kun ei voi vielä kunnolla avannetta puhdistaa ympäriltä, kun on sitä kipua. Onneksi sen nyt tietää, että tilanne helpottuu kokoajan, niin tämän kestää. Muuten ei ole kipuja, vointi on hyvä ja välillä ei edes muista, että leikkauksesta on vasta niin vähän aikaa. Nostokielto on edelleen päällä, joten tarvitsen kotona lasten takia apua 24/7. Onneksi on hyvät tukijoukot.

kaksi viikkoa leikkauksesta

En huomannut paksusuolenpoiston yhteydessä kirjoittaa lainkaan siitä, että mitä tällainen maksaa. Eli ensimmäinen leikkaus ja osastolla vietetyt yöt maksoivat kaiken kaikkiaan hieman alle 300€. Tässä toisessa leikkauksessa tuli kuuden sadan euron maksukatto täyteen joten summaan tuli hieman alennusta. Nyt leikkaus ja osastopäivät maksoivat n.220€. Laskulle ei tule kuin noin kaksi viikkoa maksuaikaa, joten tähänkin kannattaa varautua hyvissä ajoin ennen leikkausta. Poliklinikkakäynnit hoitajan ja lääkärin luona, ennen leikkausta, maksaa n.41€.

Noin kuukauden päästä leikkauksesta on jälkitarkastus, jolloin tsekataan sauman pitävyys. Jos kaikki on kunnossa, niin sitten sulkuleikkaus on mahdollista suorittaa jo kesällä. Mutta kirjottelen siitä sitten, kunhan jälkitarkastus on tehty ja on selvillä se kuinka tästä on parannuttu. Toistaiseksi menee kuitenkin tosi hyvin!